Blogi on alunperin julkaistu LAB PRO -lehdessä.
Kirjoittaja: Lotta Björn
Vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alan arvioidaan olevan yksi Suomen tärkeimmistä tulevaisuuden viennin ja talouskasvun lähteistä. Alan hyödyntämätön liiketoimintapotentiaali on jopa miljardien luokkaa, kun huomioidaan globaalien matkailutrendien myötä kasvava kysyntä, digitaalisten palveluiden ja toimintamallien hyödyntäminen kohderyhmien tavoittamisessa, sekä tapahtuma-alan mahdollisuudet suurten kansainvälisten tapahtumien järjestäjänä. (Creative Finland 2023; MaRa 2023.)
Tulevaisuuden kasvu edellyttää toimijoilta alan liiketoiminta- ja johtamiskäytäntöjen uudistamista ja alan kehitystä vaikeuttavien työvoimapulan ja kohtaannon haasteiden ratkaisua. Toimialan uudistamisessa merkityksellisen työntekijäkokemuksen nostaminen johtamisen keskiöön on avainasemassa, kun yritykset pyrkivät houkuttelemaan ja pitämään kiinni parhaista osaajista ja siten turvaamaan kilpailukykynsä tulevaisuudessa.
Työvoimapula haastaa alan kasvua
Työvoimapulasta on muodostunut matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan keskeinen kasvun este. Koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sitä seurannut inflaatio ja yleinen talouden heikkeneminen ovat heikentäneet alan suhdannenäkymiä merkittävästi, ja alalta on poistunut viime vuosina jopa 20 000 työntekijää (MTV Uutiset 2022, MaRa 2023).
Alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden pysyvyyttä haastavat etenkin alan kausiluonteisuus, epätyypilliset työsuhteet ja epäsäännölliset työajat. Osaajia on siirtynyt vakaamman ja ennustettavamman työn perässä muille toimialoille ja yrityksillä on vaikeuksia sitouttaa työntekijöitään. Erityisesti nuorten johtamisessa ja sitouttamisessa, sekä esihenkilöiden johtamistaidoissa on tunnistettu kehitystarpeita. Myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja moninaisten työyhteisöjen johtaminen vaatii erityistä osaamista. (Vehkaperä ym. 2023.)
Alan työntekijöistä jopa 30 % on alle 26-vuotiaita, ja usein he etenevät nopeasti esihenkilö- ja asiantuntijatehtäviin ilman riittävää tukea ja ohjausta työnantajalta. Yritysten toimintatavat vaihtelevat paljon ja kehityskohteita on tunnistettu muun muassa tehtävien organisoinnissa, työnkuvissa, perehdytyksessä ja johtamiskulttuurissa. Esihenkilöillä on haasteita erottaa johtamistyö arjen operatiivisista tehtävistä, mikä estää pitkäjänteisen kehittämisen. Usein aika menee lyhyen aikavälin ongelmien ratkaisemiseen ilman strategista suunnittelua. Prosessien puute ja työelämän kiireisyys korostuvat, eikä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden yhteyttä ymmärretä toimialalla riittävästi. (Merit 2024.)
Merkityksellinen työntekijäkokemus houkuttelee ja sitouttaa
Nuorille sukupolville työn arvo kiteytyy yhä enemmän työn merkityksellisyyteen ja myönteiseen työntekijäkokemukseen. Merkityksellisyyttä määrittävät esimerkiksi työn ilo ja imu, työtyytyväisyys ja työn mielekkyys. Nuoret odottavat, että he pääsevät luomaan itsensä näköisen ja itselleen mielekkään työuran. Vaatimus työn merkityksellisyydestä on kasvanut etenkin nuorten ja uransa alussa olevien työntekijöiden keskuudessa, ja osin näiden arvojen koetaan olevan ristiriidassa alan vallitsevien toimintatapojen kanssa. (Työterveyslaitos 2021, 2023.)
Merkityksellinen työntekijäkokemus on keskeisessä roolissa, kun pyritään vahvistamaan alan houkuttelevuutta ja työntekijöiden pysyvyyttä nuorten sukupolvien näkökulmasta. Tarvitaan lisää konkreettisia keinoja parantaa työntekijäkokemusta erityisesti Z-sukupolven (1995–2012 syntyneet) osalta. (Vehkaperä ym. 2023.) Tutkimusten mukaan merkityksellinen työntekijäkokemus voi kasvattaa työn tuottavuutta ja kannattavuutta jopa 10–20 %, joten sen johtaminen on tärkeää myös johdon näkökulmasta. Merkityksellinen työ sitouttaa osaajat, vahvistaa työhyvinvointia ja näkyy suoraan asiakastyytyväisyydessä ja liiketoiminnan tuloksessa. (Huhta & Myllyntaus 2021.)
Tukea uudistumiseen MERIT-kehittämisohjelmasta
MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla -hanke tuo ratkaisuja alan keskeisiin haasteisiin. Hankkeessa tehdään tiivistä yhteistyötä alan yritysten, valtakunnallisten toimijaverkostojen ja etujärjestöjen kanssa. Yhteiskehittämisen tavoitteena on luoda toimintamalleja, jotka tukevat työurien kehittymistä, työssä pysymistä ja uusien työntekijöiden työllistymistä alalle.
Hanke keskittyy erityisesti esihenkilöiden johtamisosaamisen vahvistamiseen ja alan kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen. Osallistujat saavat ymmärrystä siitä, miten merkityksellinen työntekijäkokemus rakennetaan, sekä konkreettisia välineitä, joiden avulla he voivat huomioida työssä viihtymiseen ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Oppeja voidaan hyödyntää sekä rekrytointiprosesseissa että työpaikan arjessa.
Hankkeen lopputuloksena syntyy skaalautuva toimintamalli, joka edistää merkityksellisen työntekijäkokemuksen kehittämistä vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla. Malli tarjoaa yrityksille keinoja vastata tulevaisuuden työelämän muutoksiin ja vahvistaa alan vetovoimaa.
Lähteet
Creative Finland 2023. Tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta kertoo miljardiluokan liikevaihdosta. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.creativefinland.fi/post/tilannekuva-luovien-alojen-ja-tapahtuma-alan-liiketoiminnasta-kertoo-miljardiluokan-liikevaihdosta
Huhta, M. & Myllyntaus, V. 2021. Työnantajabrändi ja työntekijäkokemus. Helsinki: Alma Talent. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://shop.almatalent.fi/onix/media/3781166
MaRa. 2023. Matkailu- ja ravintola-ala kriisistä takaisin kasvuun. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.mara.fi/media/teemat/hallitusohjelmaesite-2023.pdf
Merit. 2024. Merkityksellinen työ vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla hankkeen toimijoiden kooste toimialan haasteista. Työpaja 1.10.2024.
MTV Uutiset. 2022. Korona-aika jätti matkailu- ja ravintola-alan kitumaan: 20 000 työntekijää ja 3,6 miljardia katosi: ”Nopeita ratkaisuja ei ole”. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/korona-aika-jatti-matkailu-ja-ravintola-alan-kitumaan-20-000-tyontekijaa-ja-3-6-miljardia-katosi-nopeita-ratkaisuja-ei-ole/8452920
Työterveyslaitos. 2021. Nuoret aikuiset odottavat työltä vapautta, merkityksellisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/ajankohtaista/tiedote/nuoret-aikuiset-odottavat-tyolta-vapautta-merkityksellisyytta-ja-vaikuttamismahdollisuuksia
Työterveyslaitos. 2023. Työn merkityksellisyys kannattelee, mutta työn ei tarvitse olla elämää suurempaa. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.ttl.fi/tyopiste/tyon-merkityksellisyys-kannattelee-mutta-tyon-ei-tarvitse-olla-elamaa-suurempaa
Vehkaperä, M. Puhakainen, E., Moreira Kares, E. & Kauttonen, J. 2023. Asiantuntijoiden käsityksiä tulevaisuuden osaamistarpeista. Teoksessa Puhakainen, E. & Vehkaperä, M. (toim.). Mitä saisi olla? Matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuuden osaamista. Helsinki: Haaga-Helia. Haaga-Helian julkaisut, osa 2. 9–23. Viitattu 3.12.2024. Saatavissa https://www.haaga-helia.fi/sites/default/files/file/2023-03/mitasaisiolla.pdf
Kirjoittaja
Lotta Björn toimii TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä.
Artikkelikuva: https://www.pexels.com/fi-fi/kuva/ruoka-ravintola-mies-ihmiset-2696064/ (Pexels License)
Viittausohje
Björn, L. 2024. Vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla piilee miljardien kasvupotentiaali – MERIT-hanke tuo ratkaisuja alan haasteisiin. LAB Pro. Viitattu pvm. Saatavissa https://www.labopen.fi/lab-pro/vieraanvaraisuus-ja-tapahtuma-alalla-piilee-miljardien-kasvupotentiaali-merit-hanke-tuo-ratkaisuja-alan-haasteisiin/
