Kirjoittaja: Mika Boedeker
Työpajojen toteuttaminen
MERIT-hankkeen ”TyöntekijäTiistain” kahdeksassa työpajassa kevään – syksyn 2025 aikana käsiteltiin ja työstettiin mm. työntekijäprofiileja, työntekijälupauksia ja työntekijäkokemuksen tulevaisuuksia. Työpajat kestivät kolme tuntia ja niissä oli suurin piirtein samankaltainen toteuttamisen kaari, missä avauksen ja aikataulun jälkeen esiteltiin lyhyesti MERIT-hanketta sekä opastettiin EURA-tietojen syöttämisessä. Tämän jälkeen pohjustettiin varsinaisen pajaosuuden teema, työkalujen käyttö ja aloitettiin työskentely pienryhmissä. Pajaosuus kesti yleensä noin tunnin, mutta tarpeen mukaan kestoa säädeltiin pajakohtaisesti. Pajaosuuden jälkeen yhdessä keskusteltiin syntyneistä tuotoksista. Lisäksi tarjoiltiin asiantuntijapuheenvuoro työpajan teemaan liittyen joko virittävänä alkupalana tai asioita niputtavana jälkiruokana. Lopuksi varmistettiin EURA-tietojen syöttäminen, annettiin linkki sähköiseen palautekyselyyn ja kerrottiin hankkeen tulevista tapahtumista.
Työpajaan kuului joka kerta Power Point -diaesitys, joka tallennettiin pajan tuloksilla täydennettynä hankkeen verkkosivuille (Työpajat ja valmennukset). Työpajaan osallistuneille ko. materiaali lähetettiin myös henkilökohtaisesti erikseen sähköpostin liitteenä. Työpajoihin kehitetyt työkalut tallennettiin hankkeen verkkosivuille (Opas yrityksille) ja työpajoista kirjoitettiin pajakohtaiset blogitekstit (Blogi).
Palaute työpajoista
Täytettyjä palautelomakkeita saatiin yhteensä 23 kpl. Yleisesti ottaen työpajat koettiin mielenkiintoisiksi, hyödyllisiksi ja toteutuksiltaan onnistuneiksi asteikolla 1-6 (1=Heikko, 2=Välttävä, 3=Tyydyttävä, 4=Hyvä, 5=Erittäin hyvä, 6=Kiitettävä)
- Yleisarvio: Erittäin hyvä (5,2)
- Mielenkiintoisuus: Erittäin hyvä (4,8)
- Hyödyllisyys: Erittäin hyvä (4,6)
- Toteutuksen onnistuneisuus: Erittäin hyvä (4,7)
Kaiken kaikkiaan työpajakohtaiset arvioinnit vaihtelivat hyvän ja kiitettävän välillä. Avoimessa palautteessa kiiteltiin mm.
- asian ajankohtaisuutta ja tärkeyttä,
- uusia näkökulmia, ymmärryksen lisäämistä ja saatuja työkaluja,
- työpajojen organisointia ja sisältöjä,
- osallistamista ja keskusteluja,
- ilmapiiriä, tasapainoa kuuntelemisen ja jakamisen välillä sekä
- joustavuutta käytetyn kielen osalta.
Kritiikkiä ei juurikaan esitetty. Yksi osallistuja oli kokenut ”hankehumppafiiliksiä” ja toinen toivoi lisää englanninkielisiä pajoja. Kolmas olisi mieluummin tavannut ”livenä” Zoom-etätapaamisen sijaan.
Osallistujakohtaisesti arviointien keskiarvot vaihtelivat välillä 3,3-6,0. Kaksi osallistujaa suhtautui hieman kriittisemmin, mutta hekin siis arviolla ”hyvä”. Muiden osallistujien keskiarvot vaihtelivat erittäin hyvästä kiitettävään.
Tietoa työpajoista oli saatu monista lähteistä (mm. LinkedIn, uutiskirje, esite, kollega, amk:n verkkosivut, messut, muu tuttava, hankkeen verkkosivut, muu hankkeen tapahtuma, amk:n opettaja), joista tärkeimmäksi nousi selvästi LinkedIn.
Kehittämisajatuksia
Pajoihin osallistuneet olivat motivoituneita, aktiivisia ja tarttuivat annettuihin tehtäviin ammattimaisesti. Palautteen sekä omien fasilitointikokemusten ja havaintojen perusteella työpajan interaktiivisen työskentelyyn allokoitua aikaa voisikin lisätä. Myös työpajan ajankohtaa viikon ja päivän aikana voisi edelleen pohtia. Tällä kertaa olimme päätyneet vakiopäivään – ”TyöntekijäTiistai” – ja sillä tapaa ikään kuin brändänneet työpajojen sarjan. Kellonaika pyrittiin sovittamaan kohderyhmän mukaisesti iltapäivään siten, että työpajoja ei järjestetty alalla monesti ruuhkaisempaan ilta-aikaan tai loppuviikosta. Kaikki työpajat toteutettiin etäyhteydellä, mutta tilannekohtaisesti voisi harkita myös live-tapaamisia. Sosiaaliseen mediaan (erityisesti LinkedIn) sekä kohdennettuun viestintään voisi panostaa vielä enemmän työpajoista tiedottaessa.
Kirjoittaja
Mika Boedeker, TAMK Liiketalous ja media