Esihenkilönä kasvaminen ei ole suora polku – eikä merkityksellisyys synny kaikille samasta. Jokainen esihenkilö löytää ja kehittää omaa tapaansa mahdollistaa merkityksellisyyttä. Käytännönläheinen tekijä johtaa esimerkillään, kun taas esimerkiksi valmentava kasvattaja keskittyy erityisesti henkilöstön hyvinvoinnin vahvistamiseen. Yhtä oikeaa tapaa ei ole – eri tyylejä kokeilemalla esihenkilö voi mahdollistaa parhaalla mahdollisella tavalla merkityksellisyyden kokemisen työyhteisöissään.
Merkityksellisyys rakentuu eri elementtien tasapainosta
Lips-Wiersman ja Morrisin (2009) mukaan työn merkityksellisyys syntyy siitä, että työssä toteutuvat olemisen ja tekemisen sekä itsensä ja muiden huomioimisen ulottuvuudet tasapainoisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa tasapainoa esimerkiksi oman kasvun, aikaansaamisen, yhteisöllisyyden ja muiden auttamisen välillä. Merkityksellisyyden kokemus ei siis edellytä täydellisyyttä tai teennäistä hymyä, vaan aitoutta kohdata työelämän todellisuus omien arvojen kautta. Oleellista on, että yksilö saa itse sanoittaa, miten nämä eri osa-alueet toteutuvat työssä, sen sijaan että joku sanelisi merkityksen ylhäältä päin.
Voidaksemme ymmärtää eri tapoja mahdollistaa työn merkityksellisyyttä esihenkilön roolissa, hyödynnämme markkinoinnista tuttuja asiakaspersoonia, joilla kuvataan asiakkaita tarpeiden, odotusten ja käyttäytymisen perusteella (esim. Keller & Kotler, 2015). Vastaavasti Plaskoff (2017) käyttää työntekijäpersoonia ymmärtämään työntekijöiden erilaisia tarpeita. Sovellamme siis samaa ajatusta johtamistehtävissä työskentelevien esihenkilöpersoonien kuvaamiseen keskittyen toimintamalleihin. Tämä auttaa tunnistamaan esihenkilön omaa roolia ja tavoitteita, haasteita sekä päätöksentekotapoja työn merkityksellisyyden mahdollistamisessa.
Esihenkilöpersoonat tueksi arjen johtamiseen
Vuoden 2025 aikana matkailu-, majoitus-, ravintola- ja tapahtuma-alan esihenkilöille suorittamissamme haastatteluissa (MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla, 2025) nousi esille esihenkilöiden erilaiset tavat kokea, mutta myös mahdollistaa merkityksellisyyttä työyhteisöissä. Alan erityispiirteet – esimerkiksi projekti- ja sesonkiluonteisuus, henkilöstön vaihtuvuus ja työyhteisöjen monimuotoisuus – vaikuttavat myös omalta osaltaan siihen, miten merkityksellisyyttä vahvistetaan. Keräämämme esihenkilöymmärryksen pohjalta laadimme kolme esihenkilöpersoonaa (sovellettuna Plaskoff, 2017): Kädet savessa -rakentajan, Palvelukokemuksen mestarin ja Valmentava kasvattajan.
Persoonat tekevät näkyväksi erilaisia tapoja mahdollistaa merkityksellisyyttä. Ne eivät ole luokitteluja, jotka määrittävät “millainen johtaja olet”, vaan työkaluja, jotka auttavat esihenkilöä tunnistamaan oman tavan mahdollistaa merkityksellisyyttä. Ne toimivat keskustelun avaajina ja auttavat pohtimaan, miten itse mahdollistan merkityksellisyyttä, ja mitä voisin oppia muilta tavoilta johtaa. Jokainen persoona on arvokas, ja eri tilanteet voivat vaatia erilaisia lähestymistapoja, joskus myös muiden persoonien vahvuuksia.
Lips-Wiersma & Morris (2009) tunnistivat, että merkityksellisyys syntyy jännitteistä eri osa-alueiden välillä, kuten oleminen versus tekeminen tai minä versus muut. Tämä on tärkeä huomio esihenkilöpersoonien ymmärtämiseen, sillä kukin persoona tasapainoilee arjessa näiden osa-alueiden välillä eri tavoin. Jos työ painottuu vain yhteen ulottuvuuteen, esimerkiksi pelkästään muiden auttamiseen ja tekemiseen, unohtaen oman jaksamisen ja pysähtymisen, tasapaino häiriintyy ja riski uupumukseen kasvaa.
Kädet savessa -rakentaja – luo merkitystä yhdessä tehden
Kädet savessa -rakentaja voisi tyypillisesti olla esimerkiksi tapahtuma-alan esihenkilö, jonka rooli tiimin arjessa on usein konkreettinen. Työn merkityksellisyyden ulottuvuuksista (Lips-Wiersma & Morris, 2009), tämän persoonan vahvuutena ovat yhteys muihin ja täyden potentiaalin ilmaiseminen käytännön tekemisen kautta. Riskinä on kuitenkin olemisen ja tekemisen epätasapaino: operatiivinen työ saattaa viedä aikaa pysähtymiseltä ja oman kehittymisen reflektoinnilta.
Arjen tekeminen osaksi kokonaisuutta
Hän johtaa merkityksellisyyttä näyttämällä esimerkkiä, olemalla suunnannäyttäjänä ja aidosti läsnä. Työntekijöiden nähdessä esihenkilön jakavan samat haasteet ja osallistuen arjen tekemiseen, luo se luottamusta ja vahvistaa tiimin yhteenkuuluvuuden tunnetta. Osallistuminen aktiivisesti arjen tehtäviin antaa tiimille konkreettisen kokemuksen “me tehdään yhdessä” -kulttuurista ja siitä, miten jokaisen työpanos liittyy merkitykselliseen lopputulokseen.
Kuva 1. Kädet savessa -rakentaja on helposti lähestyttävä ja tukee tiimiä arjessa
Hän luo ilmapiirin, jossa työntekijät kokevat olevansa osa tiimiä ja saavat konkreettista tukea sekä kannustusta. Esimerkin voima ja yhdessä tekeminen rakentavat kulttuuria, jossa jokaisen panos on arvokas ja työn merkitys selkeä. Tiimi huomaa, että esihenkilön ollessa mukana arjen haasteissa, on heidän tukenaan aina joku ymmärtämässä työn realiteetit.
Vaikka kädet savessa -rakentaja tuo tiimille arvokasta tukea ja toiminnan kautta näkyvää johtajuutta, hänen tyylinsä tuo myös haasteita. Hän saattaa hukkua yksityiskohtiin ja unohtaa viestiä isoa kuvaa – delegointi voi jäädä vähäiseksi, ja pitkät työpäivät voivat lisätä uupumuksen riskiä. Kiireisessä arjessa reflektointiaika jää usein liian vähäiseksi, mikä vaikeuttaa pysähtymistä pohtimaan työn merkitystä.
Päivittäisten tehtävien tasapainottaminen isomman kuvan viestimiseen, onnistumisten jakaminen ja vastuuttamisen taito auttavat häntä tukemaan tiimiään entistä vahvemman. Kehittämiskohteet tunnistamalla, rakentaja voi yhdistää arjen tekemisen ja strategisen näkemyksen sekä huolehtia omasta jaksamisestaan, vahvistaen samalla tiimin kokemaa merkityksellisyyttä.
Palvelukokemusten mestari – rakentaa arvoa kohtaamisilla
Palvelukokemusten mestari puolestaan sopii hyvin kuvaukseksi esimerkiksi hotelli- tai ravintola-alan esihenkilöstä, jonka työssä korostuu kyky luoda asiakkaalle lämmin ja mieleenpainuva kokemus. Työn merkityksellisyyden ulottuvuuksissa (Lips-Wiersma & Morris, 2009) tämän persoonan vahvuutena ovat muiden palveleminen ja yhteys muihin asiakaskokemusten kautta. Riskinä on kuitenkin minän ja muiden epätasapaino: muihin keskittyminen voi viedä huomion omasta ja tiimin jaksamisesta.
Palvelun laadun ja tiimin hyvinvoinnin tasapainottaminen tärkeää
Hän johtaa merkityksellisyyttä näyttämällä käytännössä, mitä vieraanvaraisuus tarkoittaa: aidolla läsnäololla, huomioivalla vuorovaikutuksella ja sillä, että jokainen asiakas tuntee itsensä tervetulleeksi ja arvostetuksi. Mestarin intohimo palveluun tarttuu tiimiin – hän muistuttaa jokaisen kohtaamisen olevan mahdollisuus tehdä jonkun päivästä hieman parempi. Tämä kyky liittää arjen tehtävät suoraan asiakkaan tunnekokemukseen, luo tiimille vahvan ymmärryksen työnsä merkityksestä.
Kuva 2. Palvelukokemusten mestari aistii asiakkaan tarpeet ja tukee tiimiä arjessa
Palvelukokemusten mestarin vahvuus on hänen tarkka vaistonsa: hän aistii tilanteet, lukee asiakkaiden tarpeita ja opettaa tiimiään toimimaan samoin. Pienet yksityiskohdat, ilmeet ja eleet eivät jää häneltä huomaamatta. Laatuajattelu ja palveluylpeys näkyvät arjessa – mestari luo tiimille vaatimuksia, jotka tuntuvat sekä saavutettavilta että aidosti tärkeiltä. Tämä vahvistaa kunnianhimoa, joka näkyy asiakkaan kokemuksessa ja tiimin ylpeydessä omasta työstään.
Samalla mestarin intohimoinen ote voi tuoda myös haasteita. Perfektionismi saattaa synnyttää paineita sekä itselle että muille, ja asiakkaiden jatkuva huomioiminen voi viedä huomiota tiimin jaksamisesta. Palvelun laatuun liittyvä tasainen paine voi kuormittaa, ja joskus tehokkuus tai kannattavuus unohtuu, kun tavoitellaan täydellistä asiakaskokemusta. Kiireisessä palveluympäristössä myös palautumisen ja priorisoinnin merkitys voi jäädä taka-alalle.
Mestarin onkin tärkeää tasapainottaa palvelun laatu ja tiimin hyvinvointi. Seuraamalla tiimin jaksamista säännöllisesti, nimeämällä realistisia laatustandardeja ja juhlistamalla arjen onnistumisia, hän voi vahvistaa kulttuuria, jossa sekä asiakkaat että työntekijät tulevat nähdyiksi. Näin mestari johtaa merkityksellisyyttä tavalla, joka kantaa – asiakkaiden kokemuksissa ja tiimin hyvinvoinnissa.
Valmentava kasvattaja – syventää merkitystä kuuntelemalla
Valmentavalla kasvattaja on tehnyt pitkän uran esihenkilötehtävien parissa. Hänen johtamistyönsä ytimessä on ihmisten kasvu ja hyvinvointi. Työn merkityksellisyyden ulottuvuuksista (Lips-Wiersma & Morris, 2009), tämän persoonan vahvuutena on itsensä kehittämisen mahdollistaminen tiimiläisilleen. Riskinä on kuitenkin olemisen ja tekemisen epätasapaino: keskustelut ja reflektointi saattavat viedä aikaa konkreettisilta päätöksiltä ja toiminnalta.
Tiimin hyvinvointi ja liiketoiminnalliset tavoitteet käsi kädessä
Hän johtaa ennen kaikkea kuuntelemalla – kysyy, havainnoi ja pysähtyy aidosti työntekijöidensä äärelle. Kasvattajalle jokainen tiimin jäsen on yksilö, jonka potentiaali ansaitsee tulla nähdyksi. Hänen läsnäolonsa ja rauhallinen otteensa luovat ilmapiirin, jossa uskaltaa sekä oppia että epäonnistua. Tämä vahvistaa tiimin tunnetta siitä, että oma työ on tärkeää ja että jokaisella on tilaa kehittyä.
Kuva 3. Kasvattajan vahvuudet näkyvät arjessa pieninä, mutta merkityksellisinä tekoina
Hän huomaa, mikä motivoi kutakin työntekijää, osaa liittää henkilökohtaiset tavoitteet työn tarkoitukseen ja rakentaa palautekulttuuria, joka kannustaa avoimuuteen. Psykologinen turvallisuus syntyy hänen tavastaan olla aidosti kiinnostunut ihmisistä ja heidän kokemuksistaan. Tämä luo tiimille vahvan perustan – kun työntekijä kokee olevansa tuettu ja arvostettu, työ saa syvemmän merkityksen ja näkyy myös asiakkaiden saamassa palvelussa.
Samalla valmentavan kasvattajan lempeä ja ihmislähtöinen tyyli voi tuoda haasteita. Päätökset saattavat viivästyä, jos hän yrittää huomioida kaikkien näkökulmat ennen etenemistä. Liiallinen ymmärtäväisyys voi joskus hämärtää selkeitä odotuksia, ja pitkät keskustelut voivat viedä aikaa muulta johtamistyöltä. Keskittyessään tiimin hyvinvointiin, kasvattaja saattaa ajoittain unohtaa liiketoiminnalliset tavoitteet.
Valmentava kasvattajan roolissa tärkeää on vahvistaa johtajuuden tasapainoa. Päätösten aikatauluttaminen, odotusten selkeä sanoittaminen ja hyvinvoinnin liiketoiminnallisen vaikutuksen seuraaminen auttavat häntä tukemaan tiimiään entistä vaikuttavammin. Näin hän pystyy yhdistämään ihmisten kasvun, työn tavoitteet ja arjen selkeyden – tavalla, joka luo tiimille sekä turvallisuutta että merkityksellisyyttä.
Esihenkilövalmennus käynnistyy keväällä 2026
Esihenkilöpersoonat konkretisoivat sen, että merkityksellisyyden mahdollistamiselle ei ole yhtä oikeaa tapaa. Jokainen esihenkilö voi tunnistaa oman tyylinsä – ja tarvittaessa oppia muilta. Persoonia hyödyntämällä esihenkilö voi pohtia omaa tyyliään ja löytää keinoja vahvistaa tiimiä arjessa.
Maaliskuussa 2026 käynnistyvä Dream Crew Academy: Pidetään parhaat talossa –verkkovalmennus tukee esihenkilöitä omalla kasvupolullaan. Se kannustaa kokeilemaan erilaisia johtamistapoja ja pohtimaan, miten eri persoonien vahvuudet voivat vahvistaa omassa työyhteisöissä koettua työn merkityksellisyyttä.
ILMOITTAUDU MUKAAN TÄSTÄ: Dream Crew Academy: Pidetään parhaat talossa -verkkovalmennus
Lapin AMKin toteuttama maksuton valmennus on suunnattu matkailu-, majoitus-, ravintola- ja tapahtuma-alan esihenkilöille ja työntekijäkokemuksen kehittämisestä kiinnostuneille. Alan omat ammattilaiset jakavat todellisia tarinoita, ja sinä rakennat samalla omaa johtajuuttasi – askel askeleelta.
Lähteet:
Kotler, P. & Keller, K. L. 2016. Marketing Management. 15. painos. Pearson Education.
MERIT – Merkityksellinen työntekijäkokemus vieraanvaraisuus- ja tapahtuma-alalla. 2025. Matkailu-, majoitus-, ravintola- ja tapahtuma-alan esihenkilöiden haastattelut 2025.
Lips-Wiersma, M., & Morris, L. 2009. Discriminating between ’meaningful work’ and the ’management of meaning’. Journal of Business Ethics, Vol 88 (2009), 491-511. Viitattu 11.12.2025 https://doi.org/10.1007/s10551-009-0118-9.
Plaskoff, J. 2017. Employee experience: the new human resource management approach, Strategic HR Review, Vol. 16 Nro 3 (2017), 136-141. Viitattu 11.12.2025 https://doi.org/10.1108/SHR-12-2016-0108.
Kirjoittajat:
KTM Mari Angeria työskentelee lehtorina ja KTM Jenni Kemi asiantuntijana Lapin ammattikorkeakoulun Vastuulliset palvelut -osaamisryhmässä. Lisätietoja antavat Jenni Kemi (jenni.kemi[a]lapinamk.fi) ja Mari Angeria (mari.angeria[a]lapinamk.fi)
Viittausohjeet:
Angeria, M. & Kemi, J. 2025. Matkailu- ja palvelualan esihenkilöt merkityksellisyyden mahdollistajana. Viitattu pvm. https://lapinamk.fi/blogiartikkeli/matkailu-ja-palvelualan-esihenkilot-merkityksellisyyden-mahdollistajana/
Tekijät ovat laatineet kuvituskuvat Google AI Studiolla.